Kaksikulttuuriset ristiäiset

Evankelis-luterilaisen ja katolisen kirkon eroavaisuus siinä, ketkä poikamme kummeiksi olisivat voineet ryhtyä, sai meidät valitsemaan evankelis-luterilaisen kasteen (ev.lut. vai katolinen kirkko). Otin yhteyttä omaan seurakuntaani, varasin ajan kotikasteelle ja jäin odottamaan kastepapin soittoa. Noin viikko ennen ristiäisiä kävimme papin kanssa puhelimessa läpi tulevan kastejuhlan kulun sekä keskustelimme minun ja mieheni toiveista liittyen laulettaviin virsiin ja luettaviin raamatunkohtiin. Halusimme kaksikulttuurisuuden näkyvän edes jollain lailla kastejuhlassa ja kysyimme papilta, voisimmeko tilaisuuden alussa kuunnella latinankielisen virren, jonka mieheni oli valinnut. Pappi piti tätä hyvänä ideana, ja juhlan alussa kuuntelimme kuorolauluversion virrestä "A Patre Unigénite". Suomenkieliseksi virreksi valitsimme perinteisen "Jumalan kämmenellä", koska juhliin oli tulossa laulamisesta pitäviä lapsivieraita 😊Virsien lisäksi halusin kastejuhlaan myös muuta musiikkia, ja lauloimme virallisen kastetoimituksen jälkeen vielä yhteislauluna Yö:n Ihmisen poika -kappaleen. Tämä laulu on mielestäni erittäin kaunis, ja nenäliinat tulivat tarpeeseen kastejuhlassa 💗

Kastejuhlan kulun suunnittelun lisäksi mietittäviä asioita olivat lapsen asu ja kastepöytä. Meillä on suvussa kastemekko, jossa kasteen ovat saaneet muun muassa äitini ja hänen sisaruksensa sekä serkkuni. Halusin ehdottomasti pukea myös poikamme tähän mekkoon kastetilaisuuden ajaksi, mutta kuvien oton jälkeen vaihdoimme hänelle rennommat juhlavaatteet, joissa voisi liikkua. Poikamme kun jo konttasi ja nousi tukea vasten seisomaan ristiäistensä aikana 🙈Valkoinen kastemekko vaihtui kasteen jälkeen vaaleisiin pellavahousuihin ja kauluspaitabodyyn, jota koristi musta rusetti. Kastepöydälle saimme lainaan äidiltäni valkoisen silkkiliinan, ja kastetun pään kuivaamiseen löysin kirppitorilta pienen kauniin liinan. Pöydälle tuli lisäksi valko-hopea pöytäkynttilä, kastehelmi-kulho kastemaljaksi sekä rippiraamattuni. Kukaksi kastepöytään valitsin poutapilvi-ruukkukasvin sen kevyen ja siron ulkomuodon sekä kauniin nimen vuoksi 🌼⛅ Valitettavasti kastepöytä jäi kuvaamatta juhlahumussa.

Koko perhe juhla-asuissa. Sää todella suosi kastepäivänä 🌞

Ristiäisiä suunniteltaessa törmäsimme ideaan laatia juhliin ohjelmavihkoset. Mieheni innostui asiasta ja ryhtyi heti suunnittelemaan ohjelmavihkoon kantta. Historiasta ja perinteistä kiinnostuneena hän löysi pohjapiirroksen vanhasta kastealtaasta, ja se päätyi koristamaan lehtisen kantta. Ohjelmavihkoon kirjoitimme juhlassa laulettavien laulujen sanat, Isä meidän -rukouksen sekä kummien ja papin nimet. Olihan vihkosissa jonkin verran askartelemista, mutta niistä vieraat saivat kivat kotiinviemiset muistoksi. Pöytien koristeeksi kävin äitini kanssa keräämässä ristiäisiä edeltävänä iltana luonnonkukkia ja seinälle ripustin pari vaaleansinistä silkkipaperikoristetta. Italiassa on tapana laittaa kodin ulkopuolelle, yleensä parvekkeen kaiteeseen tai porttiin, lapsen synnyttyä ruusuke, jonka väri kertoo lapsen sukupuolen; vaaleansininen ruusuke tarkoittaa poikavauvaa ja vaaleanpunainen tyttövauvaa. Meillä tällainen ruusuke koristi parvekelasia poikamme synnyttyä ja hänen ristiäispäivänään. 

Kastejuhlan ohjelma
Kastejuhlan ohjelmavihkonen.
(Kastealtaan kuva: Jensen, Robin M.: Living water, images, symbols, and settings of early christian baptism. Brill, 2011)

Perinteisesti perhepiirissäni vauvan nimi pidetään salassa aina ristiäisiin saakka, mutta me jouduimme hieman soveltamaan tätä perinnettä. Olimme suunnitelleet järjestävämme ristiäiset kuukausi poikamme syntymän jälkeen joulukuussa 2020, mutta koronarajoitusten vuoksi emme olisi voineet kutsua juhliin kaikkia sinne haluavia, joten päätimme siirtää ristiäiset. Koska emme tienneet, milloin juhlat voisi pitää, paljastimme poikamme ensimmäisen nimen joulukorteissa. Teetimme "pikkutontustamme" joulukortit ja toivojiin kirjoitimme omien nimiemme lisäksi poikamme ensimmäisen nimen; Lorenzo. Toisen nimen pidimme salaisuutena aina siihen asti, että pappi sen kastetilasuuden alussa paljasti (lisää nimiasiasta). Vierailla oli siis jotain jännitettävää ja arvailtavaa vielä ristiäispäivänäkin 😄Suvussani kastevesi on kastetilaisuuden lopuksi yleensä heitetty kodin katolle, mutta kerrostaloasunnossa se ei olisi onnistunut, joten kaadoimme veden kasvattamamme omenapuun juurelle.

Suurin osa juhlavieraistamme tuli monen tunnin matkan päästä, joten tarjosimme heille vähän runsaamman kahvipöydän. Tarjolla oli niin suolaista kuin makeaakin, ja vieraiden ruokarajoitteet otimme huomioon gluteenittomilla, laktoosittomilla ja vegaanisilla vaihtoehdoilla. Löysin ihanat kasteteemaan sopivat kertakäyttölautaset ja -ruokailuvälineet sekä servetit, ja vaaleansininen näkyi teemavärinä niin elintarvikevärillä värjätyssä mustikkakivennäisvedessä kuin kekseissä ja kakussakin. 

Kastejuhlan menu

Kattaus

Kahvipöytä
Kastejuhlan menu ja kahvipöytä.

Millaisia kasteperinteitä teidän suvussanne on?

Kommentit

Suositut tekstit