Ensimmäinen ulkomaanmatka taaperon kanssa

Nyt se on tehty; ensimmäisestä ulkomaanmatkasta taaperon kanssa on selvitty 🥳 Vaikka sukulaiskesä niin Suomen kuin Italian sukulaistenkin kanssa oli suunniteltu, tuli Italian reissu silti äkkilähtönä. Mieheni sai tiedon uudesta työstä pari viikkoa ennen sen alkua, ja Italiaan oli lähdettävä heti kesäkuun alusta tai ulkomaanmatka olisi jäänyt tältä kesältä kokonaan tekemättä. 

Passi

Puolitoistavuotiaan poikamme Lorenzon passiasia hidasti lähtöämme, sillä aiemmin varaamamme aika poliisiasemalle oli vasta kesäkuun lopussa. Ainoa mahdollisuus saada passi ajoissa oli siis mennä poliisiasemalle jonottamaan. Tampereen poliisiasemalla jonot olivat toukokuun lopussa edelleen tosi pitkiä. Mieheni Francesco meni poliisiasemalle klo 5:30 ja oli jonossa ensimmäisenä. Ennen kello kuutta jonossa oli kuulemma jo viisi henkilöä, minä ja Lorenzo saavuimme jonoon vähän ennen kahdeksaa. Poliisiaseman auetessa klo 8 pääsimme heti palvelutiskille ja klo 8:15 olimmekin jo matkalla kotiin. Valitsimme express-toimituksen, ja passi oli noudettavissa Helsinki-Vantaan lentoasemalta seuraavana päivänä. Pääsimme kuin pääsimmekin matkaan 🛫

Ihana Dolomiittien vuoristo lentokoneesta 🛬

Lennot

Jännitin etukäteen, kuinka lentomatkat vilkkaan puolitoistavuotiaan taaperon kanssa sujuisivat. Kesäisin Helsingistä Venetsiaan on onneksi hyvin tarjolla suoria lentoja, jolloin lentomatkan kestoksi tulee vain noin kolme tuntia. Menolentomme Italiaan oli aikaisin aamulla, ja lentokoneeseen päästyämme Lorenzo oli todella väsynyt aikaisen heräämisen ja lyhyiksi jääneiden yöunien jäljiltä. Lorenzo ei erityisesti tykkää olla turvavöissä tai valjaissa, ja kun kiinnitimme hänet väsyneenä turvavöihin lentokoneessa, huusi hän täyttä kurkkua. Hän malttoi rauhoittua vasta koneen noustessa ilmaan, kun kuuli turbiinien huminan ja heräsi sylistäni parin tunnin unilta vähän ennen kuin kone alkoi laskeutua. Myös iltapäivällä lähteneellä paluulennolla Lorenzolle maistui uni, ja koneen nousun sekä laskun ajan hän katseli rauhassa maisemia ikkunasta. Olin varannut käsimatkatavaroihin Lorenzolle evästä ja ajanvietteeksi kirjoja sekä leluauton, mutta leluille ei tullut lennoilla tarvetta. Kaiken kaikkiaan lennot sujuivat paremmin kuin olin etukäteen ajatellut. 

Venetsia kuvattuna lentokoneesta paluumatkalla🛫

Lomatekemistä

Italian reissumme piti sisällään ennen kaikkea mieheni Francescon sukulaisten ja kavereiden näkemistä, mutta kerkesimme myös "lomailemaan". Aiempina vuosina, kun olemme olleet matkalla kahdestaan Francescon kanssa, olemme tehneet päivän tai kahden retkiä lähiympäristöön esimerkiksi vuorille tai Venetsiaan. Nyt taaperon ollessa mukana ja jo ajanpuutteenkin vuoksi pidemmät Italian sisäiset reissut saivat jäädä pois. Autolla kävimme 10 minuutin ajomatkan päässä Lignanon eläintarhassa, kun ajattelimme että Lorenzoa kiinnostaisi nähdä muitakin eläimiä kuin vain kissoja ja koiria. Parco Zoo Punta Verde -eläintarhassa Lorenzoa kuitenkin kiinnostivat enemmän pikkukivet ja vesilätäköt kuin kirahvit ja virtahevot. Vuohien luona kuitenkin viihdyttiin, sillä niitä sai silittää ja ruokkia 🐐 Kävimme useana iltana Bibionen Luna Park Adriatico -huvipuistossa, jossa Lorenzo pääsi ensimmäistä kertaa karuselliin ja lasten vuoristoratoihin; laitteeseen seuraksi hyppäsi vuoroin setä, äiti tai joku muu sukulainen 🎠🎢 Myös Bibionen pieni kaupunkijuna tuli testattua, ja hevosia kävimme katsomassa Bibionen talleilla.

Parco Zoo Punta Verde -eläintarhassa, Lignano 🐐🐫

Bibione on rantakohde, joka täyttyy kesäisin erityisesti saksalaisista, itävaltalaisista ja venäläisistä turisteista. Rannalle suuntasimme myös me, ja kun ennen rannalla olo on ollut rentouttavaa auringonottoa ja uiskentelua, oli se nyt taaperon kanssa ihan erilaista 🙈 Lorenzo ei pysynyt aloillaan hetkeäkään, vaan juoksi vuoroin pelkäämättä veteen vuoroin toisten lasten leluille. Tämän lisäksi oli väisteltävä rantaan ajautuneita meduusoja, joita oli tänä vuonna erityisen paljon. Pyyhkeelle istahdettiin juuri ja juuri pillimehun juonnin ajaksi, kun sitten taas singahdettiin spurtilla merta kohti. Kahden viikon aikana taisimme käydä rannalla neljä tai viisi kertaa, enempää emme jaksaneet. Talviturkit tuli kuitenkin heitettyä pois, ja Lorenzolla oli hauskaa 👦  

Käytiin iltalenkillä katsomassa Bibionen majakkaa 🎇

Ensikosketus toiseen kotimaahan 

Meni 19 kuukautta ennen kuin Italian sukulaiset pääsivät näkemään Lorenzon ja olihan se ihanaa, kun kaikki olivat niin innoissaan pienen tapaamisesta. Myös Lorenzo oli innoissaan, eikä juurikaan vierastanut ketään. Lorenzon italian kielen ymmärrys pääsi testiin, ja parin viikon aikana opittiin kaksi uutta sanaa "nonno" eli "ukki" ja "gamba" eli "jalka".  Parina ensimmäisenä päivänä Lorenzo ei olisi oikein malttanut asettua nukkumaan, vaan nukkumaan mentiin vasta väsykiukun jälkeen. Kun ympärillä kaikki oli ihan uutta; asunto, ihmiset, kieli, tuoksut ja lämpö, oli nukahtaminen haastavaa. Tästä ongelmasta päästiin kuitenkin yli, ja päiväunille nukahdettiin parhaiten matkarattaisiin ja yöunille perhepetiin. Kuumuuskaan ei häirinnyt yöunia vielä kesäkuun alussa. Päivälämpötilojen ollessa yli kolmenkymmenen asteen Lorenzolle maistuivat parhaitan jogurtit, hedelmämehut ja pikkusuolaiset naposteltavat. Sokerittomia mehuja kyllä löytyi kaupoista, mutta jogurteissa ainoita sokerittomia vaihtoehtoja olivat maustamattomat jogurtit. 

Bibionen herkkuja; gelatoa ja pizzaa 🍦🍕

Millaisia kokemuksia teillä on taaperon tai pienen vauvan kanssa matkustamisesta?